Taloussanomien kirjoittamassa uutisessa DNA kertoo kokeilevansa uudenlaista työnhakua, jossa työnhakijan nimeä, sukupuolta eikä edes ansioluetteloa kysytä. Rekrytoinnissa hakijalta kysytään vain muutamia kysymyksiä hänen aiemmasta työkokemuksestaan. Tällä yksinkertaistetulla ja nopealla hakumenetelmällä DNA pyrkii houkuttelemaan leipiinsä jo valmiiksi hyvissä työpaikoissa työskenteleviä alan ammattilaisia.
Vaikka Suomessa onkin kohtuu hyvä tilanne työntekijöiden rekrytoinnin tasa-arvoisuudessa, edelleen jotkut yritykset harjoittavat tiedostaen tai tiedostamatta joidenkin hakijaryhmien syrjintää. Uudella työnhakumenetelmällä pystytään hyvin minimoimaan hakijasta itsestään riippumattomien tekijöiden vaikuttaminen työpaikan saantiin. Mielestäni tämänkaltainen rekrytointi on hyvä, sillä työntekijää ei tule lähtökohtaisesti valita sukupuolen, etnisyyden saatikka iän perusteella – ensisijainen hakukriteeri pitäisi olla työntekijän pätevyys ja soveltuvuus haettuun työtehtävään.
Ansioluettelon poisjättämisen hyödyllisyyttä en kuitenkaan täysin allekirjoita. Toki, DNA:n tapauksessa hakuprosessista pyrittiin muokkaamaan helppo ja nopea, jolla ansioluettelon poisjättämistä voi perustella, mutta suuremmassa mittakaavassa en itse lähtisi sitä poistamaan. Ansioluettelon avulla rekrytointeja hoitavan on helppo seuloa heti työtehtävään sopimattomat pois, jolloin säästyy resursseja. Mielestäni ansioluetteloihin voisi soveltaa tällä yhteiskuntaopin kurssillakin käytössä olevaa koodi menetelmää, jolloin rekrytoija saisi ansioluettelot yhteystiedottomina – näin ollen työntekijät tulisi tehokkaasti seulottua ilman, että rekrytoija valikoi henkilöitä muiden kuin työhön soveltuvuuden perusteilla.
Kommentit